Kulttuurienvälistä vuoropuhelua korkeakoulussa: Case: SeAMK

Järjestimme 21.11.2023 Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) henkilökunnalle koulutuksen kulttuurienvälisestä vuorovaikutuksesta ja viestinnästä pyrkien samalla tarjoamaan työkaluja monikulttuurisiin kohtaamisiin arjen opetus- ja ohjaustilanteissa. Koulutus toimi myös meille kirjoittajille (Tuomas ja Manar) arvokkaana osana matkaamme kohti syvempää ymmärrystämme kulttuurienvälisestä kommunikaatiosta.

Vaikeasti rajattava teoria ja moninainen käytäntö

Olemme pitäneet vastaavan koulutuksen aiemminkin, varsin hyvin tuloksin. Haasteeksi on kuitenkin muodostunut se, että teoreettinen viitekehys on osaltaan laaja. Ymmärtääkseen kulttuurienvälistä vuorovaikutusta, pitäisi ainakin perustasolla ymmärtää, mistä kulttuuri muodostuu ja toisaalta olisi hyvä tuntea myös viestinnän peruskäsitteitä. Kulttuurienvälinen vuorovaikutus riippuu myös organisaatiosta, jossa vuorovaikutus tapahtuu. Organisaatiokulttuuri ja sen ympärille kietoutuneet viestinnälliset käytännöt ja diskurssit eivät voi olla vaikuttamatta siihen, miten arjen viestintä toimii. Pitäisi siis samalla ymmärtää myös erilaisten organisaatioiden toimintalogiikkaa ja organisaatiokulttuurin rakentumisdynamiikkaa.

Olemme myös havainneet, että kouluttajalta odotetaan näiltä luennoilta usein hyvin konkreettisia työkaluja ja ratkaisuja –suorastaan taikatemppuja. Kun kouluttaja tulee talon ulkopuolelta, on teorian yhteensovittaminen kunkin organisaation omaleimaiseen kulttuuriin ja dynamiikkaan hyvin haasteellista. Havaitsimme myös, että korkeakoulu sisältää käsitteenä monenlaisia jaettuja ­–universaaleja­– merkityksiä, joihin suomalainen korkeakoulujärjestelmä ei yksi yhteen sovellu. Yksinkertaisina esimerkkeinä akateeminen vapaus tai vaikkapa yliopettajan sekä professorin –käsitteelliset erot.

Opiskelijoiden äänet kuuluviin

Koska meillä ei ole pääsyä kaikkeen siihen tietoon, jolla voisimme luoda taianomaisia työkaluja ja ratkaisuja asiakkaalle, päätimme luoda teoreettisen asetelman, joka pureutuisi mahdollisimman tehokkaalla tavalla erityisesti osaan ongelmaa. Manar, joka toimii asiakasymmärryksen asiantuntijana päätyössään, ehdotti, että voisimme rakentaa eräänlaisia opiskelijaprofiileja, joiden kautta voisimme pureutua arjen tason viestintään, siispä lähdimme hankkimaan ”asiakasymmärrystä” opiskelijoista.

On tärkeä huomata, ettei aineistonhankintatapamme täytä tässä kohdassa tieteellisiä kriteereitä, eikä otoksemme ole riittävän suuri, jotta voisimme tehdä yleistyksiä. Löydöksemme kuitenkin havainnollistavat melko hyvin sitä, mistä lähtökohdista meidän tulisi lähteä tarkastelemaan kulttuurienälistä viestintää nimenomaan tämänkaltaisessa ympäristössä.

  • Opiskelijat eivät ole aina tietoisia siitä, että joku tilanne voi johtua kulttuurieroista. He toimivat heille tutuilla tavoilla. Oman kulttuurisen taustan merkityksen tunnistaminen vuorovaikutustilanteissa.
  • Suhtautuminen opintoihin on monipuolista. Osalle opiskelu on tärkeää henkilökohtaisista syistä, ja he keskittyvät siihen ilman ulkoisia paineita. Osalle taas opiskelu on ”a way out” tai sitä leimaa vahva vanhempien tai suvun paine. asennoituminen opintoihin vaikuttaa myös siihen, kuinka vakavasti suhtaudutaan esimerkiksi aikatauluihin tai nähdäänkö opettajat millaisena auktoriteettina.
  • Huolimatta vaihtelevista taustoista ja opintoihin suhtautumisesta, opiskelijat jakavat yhteisen käsityksen opiskelijakulttuurista ja haluavat olla osa sitä. vrt. ”Opiskelijuudelle” on olemassa vahvat stereotypiat jo populaarikulttuurissa.
  • Opiskelijoiden viestintään, käytökseen ja vuorovaikutukseen näyttävät vaikuttavan merkittävästi kulttuuriin ohella esimerkiksi työ- ja taloudellinen tilanne, yhteisön odotukset, vastaanottavan yhteisön odotukset ja yhtä lailla vastaanottavan kulttuurin kyky mukautua monimuotoistuvaan opiskelijaympäristöön.
  • Paljon merkitystä oli myös sillä, millaisen kokemus opiskelijalla oli omasta koulustaan. Tiukan kurin kouluista tulleet saivat voimaa ”akateemisesta vapaudesta”, mutta suhtautuminen opettajaan ilman sääntöjä aiheutti ristiriitaa auktoriteettinäkemyksessä.

Nostoja voisi tehdä kymmenittäin, mutta yhtä kaikki. Saimme paremman kuvan siitä mitkä asiat ja konseptit kohtaavat kun puhutaan nimenomaan korkeakouluympäristöstä ja toisaalta opiskelijoista, joiden kulttuurinen tausta poikkeaa omastamme.

Käytännön esimerkkien voima

Luentomme, johon osallistui kymmenkunta SeAMK:n opetus- ja tutkimushenkilöstön jäsentä, ei –­kiitos tutkimusmatkamme­­­­– rajoittunut tällä kertaa vain teoriaan. Esittelimme käytännön esimerkkejä, joita rikastimme luomiemme opiskelijaprofiilien avulla. Korostimme, kuinka tärkeää on tunnistaa kulttuuriset tekijät, jotka vaikuttavat organisaation viestintään ja vuorovaikutukseen. Tarkoituksen mukaista olisi ymmärtää ja tunnistaa oman organisaation kulttuuriset erityispiirteet ja omat käsitykset asiasta. Useat tutkimuksetkin ovat osoittaneet, että monimuotoiset työyhteisöt ovat luovempia ja tuottavampia. Organisaatiokohtaista viestintäkulttuuria vahvistamalla ja yhteisiä sisältöjä luomalla tämä tuottavuus ja luovuuspotentiaali on mahdollista lunastaa.

Yksi- ja Moniaikaisuuden Ymmärrys

Teoriassa keskityimme tällä kertaa enemmän tietämykseen yksi- ja moniaikaisuuden vaikutuksista kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Selvensimme, että nämä käsitteet eivät ole vain stereotypioita, kuten ”manana-asenne” tai pohjoiseurooppalainen täsmällisyys, vaan ne ovat monimutkaisempia ja syvällisempiä ilmiöitä, joilla on kytkös moneen muuhunkin asiaan käytöksessämme ja viestinnässämme.  Toki tälläkin kertaa kävimme läpi myös muun keskeisen perusteorian.

Erinomainen Palaute ja Antoisa Matka

Kokonaisuudessaan vierailumme SeAMK:ssa oli antoisa, ja saamamme palaute oli erinomaista. Tämä rohkaisee meitä jatkamaan tärkeän viestimme levittämistä. Me Pontella uskomme, että kyky viestiä monimuotoistuvassa maailmassa on supervoima, koska maailma ”kutistuu”, ja kyky ymmärtää ja arvostaa erilaisia kulttuureja on avain menestykseen. Moninaiset tiimit, joissa ymmärretään ja arvostetaan eri kulttuuritaustoja, ovat luovempia ja tehokkaampia viestintä avaa tämän potentiaalin. Kulttuurien välinen tietämys ja ymmärrys ovat välttämättömiä työkaluja ristiriitojen ratkaisemiseen, kehittymiseen ja yhteistyön edistämiseen. Yksinkertaisesti, kulttuurienvälinen vuorovaikutus ei ole vain hyödyllinen taito vaan välttämättömyys!

Kerromme viestintäkoulutuksista ja muistakin DEI-kokonaisuutemme palveluista mielellämme lisää. Ota yhteyttä.

Teksti: Tuomas Männistä, Manar Ameli

Kuvat: Krisha Uchadadia, Katja Kaataja

Share the Post:

Related Posts

Ponte ja Laura yhteistyöhön

Ponte Oy ja Laura yhteistyöhön.

Rekrytoinnin ratkaisuja tarjoavan Lauran (ent. Laura.fi ja Rekrytointi.com) asiakkaat voivat hyödyntää jatkossa Ponte Oy:n osaamista asettautumispalveluissa. Rekrytoinnin palveluita Lauralta hankkiville

Read More