Aloitetaan vastauksesta, se on ilmeinen; maailma, myös Suomi monimuotoistuu. Monimuotoistuminen, jolla tarkoitan tässä yhteydessä ennen muuta kulttuurista monimuotoisuutta, koskettaa meitä paitsi työelämässä myös arjessa. Esimerkiksi palveluita käyttäessämme on vastassa olevalla asiakaspalvelija yhä useammin juuret maailmalla.
Koska yhteisöiltämme ja meiltä itseltämme odotetaan enemmän ja enemmän kompetenssia vastaanottaa eritaustaiset ihmiset, muodostuu kulttuurienvälisestä vuorovaikutuksesta uusi ja kysytty johtamisen supervoima, yhdessä inklusiivisen johtamisen ja DEI:n kanssa (joista kirjoitan lisää myöhemmin).
Mutta mistä aineksista kulttuurienvälinen vuorovaikutus rakentuu ja mitkä ovat onnistuneen kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen käytännön hyödyt organisaatiolle?
Aloitetaan kulttuurista. Kulttuuri on yhteisön tai ryhmän jakama tapa ymmärtää, tulkita ja suhtautua maailmaan. Se käsittää arvot, uskomukset, tavat ja symbolit, jotka ohjaavat käyttäytymistä ja vuorovaikutusta.
Arjen tasolla kulttuuri vaikuttaa viestintään ja kommunikaatioon monella eri tavalla. Esimerkiksi eri kulttuureissa korostuvat erilaiset kommunikaatiotyylit. Toisissa kulttuureissa suoraviivainen ja eksplisiittinen viestintä on normi, kun taas toisissa kulttuureissa vihjaileva ja implisiittinen kommunikaatio on yleisempää. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi palavereihin, neuvotteluihin ja jopa päivittäiseen small talkiin, ja näin ollen ymmärtäminen tai väärinkäsitykset voivat ratkaista onnistumisen tai epäonnistumisen.
Toisena, viestintään vaikuttaa aikakäsitys. Monokronisissa kulttuureissa, kuten Pohjoismaissa, aika nähdään lineaarisena ja tarkasti rajattuna. Polykronisissa kulttuureissa, kuten monissa latinalaisissa ja afrikkalaisissa maissa, aika on joustavampaa ja monimutkaisempaa. Tämä näkyy esimerkiksi aikataulujen noudattamisessa, projektien ajoituksessa ja odotuksissa reagointinopeuden suhteen.
Kolmantena voisi mainita hierarkiat. Joissakin kulttuureissa hierarkiat ja tittelit ovat erittäin tärkeitä, kun taas toiset kulttuurit korostavat tasa-arvoa ja avoimuutta. Tämä voi vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin, työrooleihin ja siihen, kuinka avoimesti ihmiset eri asemassa olevat ihmiset kommunikoivat keskenään.
Esimerkkejä voisi luetella useita muita, mutta yhtä kaikki, kulttuurin vaikutus viestintään on olennainen ja kiistämätön tosiasia.
Monimuotoisten organisaatioiden sanotaan olevan tehokkaampia, luovempia ja tuottavampia. Kyky viestiä moninaistuvassa ympäristössä on avain tämän potentiaalin valjastamiseen.
Hyödyt voivat konkretisoitua esimerkiksi parempana motivoitumisena, parempana työntekijäkokemuksena, työviihtyvyyden tai yhteisössä koetun osallisuuden lisääntymisenä sekä psykologisen turvallisuuden lisääntyessä kaikella tavalla avoimempana viestintänä työyhteisössä.
Liiketaloudellisesti nämä hyödyt realisoituvat pitkäaikaisina ja tuottavina työsuhteina ja oletettavasti parempana työnantajabrändinä, mikä helpottaa osaajien löytymistä kovenevassa työntekijäkilvassa. Arjen tasolla kulttuuritietoinen viestintä vähentää myös väärinymmärryksiä ja siten konkreettisesti lisää tuottavuutta.
Haluatko tietää lisää tai lisätä oman organisaatiosi kulttuurista kompetenssia? Ole meihin yhteydessä!
Teksti: Tuomas Männistö
