Palvelumuotoilu on noussut viimeisen vuosikymmenen aikana yhdeksi merkittävimmistä liiketalouden ja palvelukehittämisen trendeistä. Samaan aikaan palvelumuotoilusta tuttuja työkaluja ja välineitä ollaan alettu soveltaa perinteisten, kaupallisten palveluprosessien kehittämisen ohella myös muiden luonteeltaan prosessinomaisten tapahtumaketjujen kehittämiseen. Yhteistä näille prosesseille on kokemuksellisuus. Palvelumuotoilu toimiikin oivallisena välineenä melkein minkä tahansa kokemuksen muotoilussa (suunnittelussa), olipa kyse sitten kaupallisesta innovaatiosta tai jostain abstraktimmasta ja pitkäkestoisemmasta prosessista.
Maahan muuttaminen on kokemus, sitä voidaan suunnitella.
Myös maahan muuttaminen on kokemus, joten sitä voidaan suunnitella, johtaa ja kehittää. Käytämme Pontessa tästä kokemuksesta nimitystä maahanmuuttokokemus, siitäkin huolimatta, että maahanmuutto on terminä vähintäänkin latautunut, ellei täysin jo pilattu. Mutta itse asiaan.
Vieraaseen maahan muuttamista edeltää yksilötasolla aina jonkinlainen pohdinta, muttaakko vai eikö muuttaa?. Tähän pohdintaan vaikuttavat ensisijassa maasta työntävät tekijät kuten vaikka työttömyys, huono elämänlaatu ja niin edelleen. Tähän pohdintaan emme voi vaikuttaa vielä paljoakaan. Sen sijaan, kun pohdintaa aletaan käydä mahdollisesta kohdemaasta, Suomen maakuvalla ja vetävillä tekijöillä on merkitystä. Maakuvaan ja maabrändiin voimme vaikuttaa jatkuvalla maabrändityöllä, jossa olemmekin onnistuneet erinomaisesti. https://um.fi/maakuvatyo
Sitten päästäänkin maahanmuuttokokemuksen ytimeen. Miten Suomi lunastaa maakuvan lupaukset?
Laaja kysymys, johon vastataksemme meidän täytyy pureutua maahanmuuttokokemusta pienempiin prosessin osiin.
Tuumasta toimeen
Ensimmäisenä koetinkivenä onnistuneelle maahanmuuttokokemukselle ovat maahantulon prosessien toimivuus. Kuinka tehokkaasti onnellisen, hyvin koulutetun ja demokraattisen Suomen maahantuloprosessit toimivat. Kuinka nopeasti päästään alkuun oleskelulupaprosesseissa, kuinka nopeasti päästään tunnistautumaan ja kuinka nopeasti lupa myönnetään.
Tätä vaihetta seuraa asettautumis- ja vastaanottoprosessi. Kuinka eri virastot kuten DVV, Kela, Verohallinto jne. palvelevat uutta tulijaa? Kuinka nopeasti pakolliset prosessit saadaan hoidettua, pankkitilit avattua ja arki normalisoitua. Tämä on eittämättä vaikeimmin hallittavia osuuksia, sillä kokemuksen onnistuminen täytyy pystyä varmistamaan monen eri toimijan asiointiprosesseissa. Lisäksi olisi toivottavaa, että myös yhteisö osoittaisi vastaanottavuutta. Naapurin tervehdys tai työnantajan järjestämä kattava perehdytys tervetulomuodollisuuksineen saattavat olla paljon pankkiasioinnin sujumista tärkeämmässä roolissa.
Ajan kuluessa peli sen kuin kovenee. Yhteiskunnan pitäisi pystyä tarjoamaan elämää, joka maakuva aikanaan lupasi. Tehtävä ei ole helppo ja tähän tarvitaan koko yhteiskunnan valmiutta vastaanottaa, kuntien ja viranomaisten kykyä edistää kotoutumista ja meidän kaikkien valmiutta kohdata ihmisiä eri taustoista.
Ennen pitkää voimme esittää tulijalle kysymyksen siitä, kuinka onnistuimme? Millainen kokemus jäi Suomeen muuttamisesta?
Vastauksella on valtava merkitys
Palataanpa takaisin maakuvaan. Panostamme siihen vuosittain satoja miljoonia euroja, mutta kuten aina, todellisuus muokkaa ennen pitkää mielikuvaa. On turha yrittää houkutella osaajia mielikuvilla, jotka osoittautuvat kerta toisensa jälkeen utopiaksi. Yksilöiden pettymykset palautuvat ennen pitkää diskursseina osaksi maakuvaa. Näin toimii epäonnistunut maahanmuuttokokemus. Positiivinen ja onnistunut maahanmuuttokokemus sen sijaan vahvistaa maabrändiä ja auttaa meitä löytämään jatkossakin osaajia, joita työmarkkinamme tarvitsevat. Jos kokemus on oikein onnistunut, he myös pysyvät Suomessa.
Me Pontella ajattelemme, että jokaisen tulijan näkeminen osana tätä holistista ketjua parantaa mahdollisuuksiamme onnistua. Asettautumispalveluiden tarjoajana voimme varmistaa, että mahdollisuus sujuvaan asettautumiseen on olemassa ja samalla voimme tarjota myös työkalut kotoutua.
Kerromme lisää mielellämme
Teksti: Tuomas Männistö
